MAINOSTAJA  4/2011    
25.11.2011

 3/2011

Mediasuhteiden hoito – ilmainen media kelpaisi yrityksille

 

	Yritykset uskovat mediajulkisuuden voimaan: omaa viestiä tarjotaan tiedotusvälineisiin ahkerasti, mutta vain harva idea menee läpi.  Kokeneet toimittajat (Mattias Erkkilä M&M, Mikko Metsämäki Kauppalehti,  Pertti Nyberg MTV3, Tytti Kontula Bonnier) kertovat MAINOSTAJAlle, mikä mediasuhteissa toimii ja mikä ei. Bisneslähtökohta ei ole kuitenkaan pahasta jos asialla on yleistä mielenkiintoa. − Uutisten pitää täyttää klassiset uutiskriteerit. Asian pitää vaikuttaa moniin ihmisiin, olla euromääräisesti iso tai inhimillisesti kiinnostava, Pertti Nyberg listaa.
Crowdsourcing – joukossa äly tiivistyy Tätä nykyä joukkoälystä voidaan puhua niin tuotekehityksen, ideoinnin, innovoinnin, työn pilkkomisen ja jakamisen, äänestämisen, rahoituksen keruun kuin mainonnan suunnittelunkin yhteydessä. Nokiassa talkoistamista käytetään ennenkaikkea uusien ideoiden synnyttämisessä, kertoo yhtiössä joukkoälyn hyödyntämisestä vastaava johtaja Pia Erkinheimo. Kyse on strategisesti tärkeästä työstä, jossa joukkoäly otetaan käyttöön niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin.  – Organisaation sisällä tämä on järjestetty siten, että olemme kanavoineet ideoiden kehittämisen yhteen paikkaan intranetissämme. Kaikille avoimessa palvelussa voi esittää ideoita vapaamuotoisesti tai osallistua siellä asetettuihin haasteisiin, Erkinheimo kertoo.  Google+ uskoo suositteluun
	Sosiaalisen median palveluiden joukossa oman lokeronsa yrittää löytää kesällä lanseerattu Google+, joka tuo tiedonhakuun ja suositteluun uuden suodattimen, sosiaalisen verkoston. Marraskuussa se avautui myös yrityksille.  – Eivät kuluttajat halua tietoa, vaan ratkaisun ongelmiinsa. Se edellyttää haun taustalle filttereitä ja Google+ tuo filttereiksi ihmiset, joihin te luotatte”, Googlen maajohtaja Ari Ojansivu lupaa.

Lisäksi mm. 

• Erkki Järvinen: Tikkurilan brändipaletissa on neljä pääväriä

• Mobiilimarkkinointi on henkilökohtaista

• Mobiilikäytön tutkiminen yleistyy Suomessa

• Nanso Group: brändit lähellä kuluttajaa

• Mainontapäivä – vuoden tärkein työpäivä

• Mainostajan lakipakkiin uutta täytettä

• MAINOSTAJA kysyy: Iskuja myynnin tueksi

• TOINEN näkökulma: Onnistunut mainos luo tunnejäljen

• Kolumni: Transformersien 10 käskyä

• Kuluttajien aktivoiminen auttaa myös yrityksiä

MAINOSTAJA  3/2011    
15.9.2011

Mainosmuseo kokoaa nostalgisia mainoksia iPadiin ja nettiin

	Mainostajien Liitto julkisti 60-vuotisjuhlansa merkeissä iPad-sovelluksen ja verkkopalvelun mainonnan historiasta. Maksuton Mainosmuseo-sovellus ja verkossa mainosmuseo.fi sisältävät materiaalia teoksesta "Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia".  Mainosmuseo esittelee osan teoksen ja DVD:n mainoksista sekä muutamia vuosina 2000-2011 valmistuneita menestyneitä tv-spotteja.
	Katso Mainosmuseon esittelyvideo >

Mainostajan haasteet mediajohtajan silmin TNS Gallupin tekemän Mediatalojen Yrityskuvatutkimuksen mukaan mainostajat arvostavat edelleen puhtaasti mielikuvallisia tekijöitä mediayrityksen valinnassa. Menestyksen mitattavuus on kuitenkin myös nousemassa entistä tärkeämmäksi valintakriteeriksi. MAINOSTAJA -lehti kysyi neljältä mediajohtajalta, millaisina he näkevät mainostajien suurimmat haasteet ja miten heidän yrityksensä ovat virittäytyneet vastaamaan noihin haasteisiin. Vastaajina toimitusjohtaja Alexander Lindholm, Otavamedia (kuvassa), toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV, toimitusjohtaja Kai Telanne, Alma Media ja toimitusjohtaja Pekka Soini, Sanoma News.

Markkinoinnin tulevaisuus: Edessä ”seismisiä” muutoksia

Markkinoijilla on edessään valtavia muutoksia. Mainostajien kansainvälisen liiton WFA:n toimitusjohtaja Stephan Loerke kuvaa niitä seismisiksi. Ne panevat äkillisesti ja ryskyen liikkeelle alan mannerlaatat. - Edessämme on kolme suurta rakenteellista muutosta, jotka vaikuttavat markkinoinnin toteuttamiseen. Ensimmäinen on verkossa ja kännyköiden ulottuvilla olevien ihmisten valtava lukumäärä. Koskaan aikaisemmin mainostajilla ei ole ollut näin suurta ihmismassaa välittömästi tavoitettavissaan.

Lisäksi

• Annikka Hurme, Valio: 1 200 tuotteen bränditalo

• Kolme pointtia sosiaalisesta mediasta 

• Tavoite ei ole 60 vuodessa muuttunut: Mainonnan tehtävä on myydä

• Aito ja avoin pärjää sosiaalisessa mediassa

• Sponsorit pelaavat entisillä panoksilla

• David Weinberger: Tiedon verkottuessa auktoriteetit rapautuvat

• Tietoa on. Mitä sitten?

• Marimekko valloittaa maailmaa tarina edellä

• MAINOSTAJA lyhyesti

• MAINOSTAJAn lakiasiat: Suoramarkkinointiin tietosuojaopas

• MAINOSTAJA kysyy

• Käyttäytymiseen perustuvan verkkomainonnan ohjeet

• TOINEN näkökulma: Topeliusta uudella levelillä

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• MAINOSTAJAn kolumni: Suosittele minulle kivaa arkea

MAINOSTAJA  1/2011    
21.2.2011

Microsoft on läsnä miljardin ihmisen työssä ja vapaa-ajalla. Toimitusjohtaja Ari Rahkosen mukaan Microsoftin markkinointiviestinnän keskeinen haaste on siinä, miten eri yleisöjen kanssa päästään vahvaan vuorovaikutukseen ja saadaan aikaan aitoa dialogia. Tämän haasteen edessä markkinointiviestinnän eri keinot ja välineet joutuvat tarkkaan syyniin. 
– Erään tutkimuksen mukaan 86 prosenttia kuluttajista ei enää usko, mitä brändit kertovat itsestään. Toisaalta taas 78 prosenttia uskoo, mitä toinen kuluttaja kertoo jostain brändistä, Rahkonen sanoo. Tähän kun lisää vielä tutkimustiedon, jonka mukaan 45 prosenttia kaikista markkinointiviestinnän investoinneista on hukkainvestointeja, niin on selvää, että viestinnän välineitä ja niiden käyttöä on mietittävä todella huolella.

Miten iPad ja muut tabletit muuttavat mediaa?

Tablettien myyntiodotukset ovat kovia. Ovatko iPad ja muut tabletit tulleet jäädäkseen ja kuinka paljon ne todellisuudessa tulevat muuttamaan mediamarkkinoita? Kustantajat korostavat, että tablettitietokoneet ovat tuomassa vaihtoehdon paperilehden rinnalle mutta eivät vielä sen tilalle. – Tässä eletään eräänlaista tunnusteluvaihetta, määrittelee Helsingin Sanomien sähköisistä palveluista vastaava johtaja Petteri Putkiranta.

Helsingin Sanomat kehittää paperilehden rinnalle uusia sähköisiä formaatteja, mutta haluaa samalla pitää huolta siitä, että painetun lehden uskottavuus ja sisällön syvyys kertautuvat myös sähköisissä versioissa. 

Tekniikan aikakauslehti Teknarin päätoimittaja Pekka Kaidesojan mukaan iPad-mainonta rinnastuu enemmän perinteiseen lehtimainontaan – vahvistettuna vuorovaikutteisuudella ja audiovisuaalisuudella – kuin nettimainontaan.

Mainosbarometri 2011: Markkinointiviestinnän panostukset kasvavat vahvasti

Mainosbarometri 2011 osoittaa, että yritykset panostavat jälleen vahvasti markkinointiviestintään. Mainospanostusten muutosta kuvaavaksi saldoluvuksi saatiin tällä kertaa +33. Neljä kymmenestä Mainostajien Liiton kyselyyn vastanneesta mainostajasta kasvattaa panostuksiaan. MAINOSTAJA -lehti haastatteli mm. Valion, Maan Auton, Elisan ja Sinebrychoffin markkinoinnista vastaavia kuluvan vuoden panostusten määrästä ja suuntaamisesta eri medioihin sekä sosiaalisen median kasvavasta roolista markkinoinnissa.

LISÄKSI

• Markkinointiviestinnän uudet tuulet 2011

• Palvelubisnes syntyy pienistä puroista

• Asiakaslehdet mukana muutoksessa

• Mobiilimarkkinoinnin nousukausi alkoi

• Kuluttajatutkimuskeskus esittäytyy

• Lotto 40 vuotta

• Toinen näkökulma: sponsorointiyhteistyö

• MAINOSTAJAn lakiasiat: Mainonnan erottuvuus

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• MAINOSTAJAn kolumni: iPad muuttaa mediaa

MAINOSTAJA  4/2010    
25.11.2010

Älä häiritse asiakkaitasi!

Usein yritysten verkkosivustoilla lentelee ja välkehtii elementtejä, joilla kävijän huomiota yritetään kiinnittää eri asioihin. Nordean elektronisesta markkinoinnista vastaava Philip Wegloop kehottaa välttämään turhaa häiritsemistä. Wegloopin mielestä hyvä kohtelu on äärettömän tärkeää siksi, että elektronisessa markkinoinnissa käyttäjäkokemus on niin ratkaisevaa:

 – Käytettävyys on jotakuinkin sama asia kuin brändäys. Tässä maailmassa et voi enää erottaa brändäämistä myyntitapahtumasta, hän perustelee. 

Vaalimainonnan osalta tiedetään, että tällä kertaa rahaa on käytettävissä vähemmän ja sen hankintaa ja käyttöä seurataan tarkkaan niin puolueissa kuin mediassakin. Puolueet alkavat olla jo valinneet mainos- ja mediatoimistonsa, mutta kampanjoiden perusviestejä ja kärkiä vielä hiotaan. MAINOSTAJA -lehti kysyi viideltä puolueelta mainonnan määrästä, sisällöstä ja puolueen asennoitumisesta mainonnan rajoituksiin.

– Vaalimainonnan rajoittamisen osalta olimme jo Tarastin työryhmän aikoihin sitä mieltä, että kampanjakattoja on turha asettaa – rajoitukset luovat vain paineita niiden kiertämiseen, Kokoomuksen viestintäpäällikkö Jenni Haukio sanoo. 

Julkisuuden seuranta on osa bisnestä

Huono julkisuuskuva merkitsee yleensä liiketoiminnan hidastumista. Siksi julkisuuden seuranta on yrityksille tärkeä osa bisneksen ylläpitämistä. Sosiaalinen media on tuonut viestintämaailmaan omat haasteensa.

– Tyypillisesti yrityksissä vielä riittää se, että mitataan viestinnän määrää ja sävyä. Vähemmän huomiota kiinnitetään siihen, miten viestintä itsessään meni perille, miten tiedotteet otettiin vastaan, ketkä henkilöt olivat äänessä ja minkälaisia viestejä he tosiasiallisesti onnistuivat saamaan, kertoo Cision Oy:n johtaja Susanna Tirkkonen.

LISÄKSI

• Hele-Hannele Aminoff: Specsavers tähtää markkinointijohtajaksi

• Ideat eivät riitä luovuuteen

• Ulkona alkaa lämmetä

• SuomiTV lupailee uusia ratkaisuja mainostajille

• Miten pyydystää liikkuvat kuluttajat mainostajan verkkoon?

• Pentik kasvoi kansainväliseksi sisustusketjuksi

• TOINEN näkökulma: Aivan mieletöntä

• MAINOSTAJA kysyy: Paikkatiedon hyödyntäminen markkinoinnissa

• MAINOSTAJAn lakiasiat: Googlen sääntömuutos

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• Kolumni: Sosiaalinen media ja surun viisi vaihetta

MAINOSTAJA  3/2010    
14.9.2010

Perinteisen massamedian rooli kuluttajien elämässä on vähentynyt. Sosiaalisen median nousu voi murtaa mediatalojen nykyisen ansaintalogiikan ja riisua keisarilta kalsaritkin, ennustaa Mikael Jungner syyskuun MAINOSTAJA -lehdessä.

- Sosiaalinen media on triggeri, joka on rikkomassa median ansaintalogiikan ja liiketoimintamallin, joka taapertaa jo muutenkin tuskaisesti eteenpäin, sanoo Jungner. Vaikka lukeekin madonlukuja massamedialle, hän ei kehota yrityksiä tyystin unohtamaan perinteistä televisio- ja printtimainontaa. Hän kuitenkin rohkaisee etsimään uutta tasapainoa ostetun median, oman median ja ansaitun median välillä.

Maailman designyhteisö katsoo kohti Suomea

Helsinki valittiin maailman designpääkaupungiksi vuodeksi 2012 viime vuoden lopulla Singaporessa. Hakemus oli otsikoitu nimellä "Avoin Helsinki - design on osa elämää". Pääkaupunkiseutu pääsee nauttimaan eräällä tavalla olympiailmapiiristä – olihan hakijoita useita kymmeniä.

- Suomen mittakaavassa kyse on erittäin suuresta ponnistuksesta. Teemanamme oleva ”embedded design” antaa mahdollisuuksia moneen – esimerkiksi palveludesignin kehittämiseen. Helsingin kaupungilla on suuret odotukset myös sen suhteen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Haastateltavana myös Helsingin kulttuurijohtaja Pekka Timonen.

Nettitv hivuttautuu suomalaisten arkeen

Internet vahvistaa asemaansa televisionkatsojan arjessa. Jo 40 prosenttia suomalaisista seuraa tv-ohjelmien kaltaisia videoita internetin kautta. Katseluun käytetään viikoittain keskimäärin vajaa kaksi tuntia. Lyhyitä videoleikkeitä netistä katselee jo kaksi kolmesta suomalaisesta.

Netti-tv -mainonnan kontaktihinnat ovat kutakuinkin samansuuruisia kuin perinteisenkin televisiomainonnan. Yleisellä tasolla hintavertailua on kuitenkin vaikea tehdä ja tapauskohtaisesti vaihtelut voivat olla suuriakin. - Nettitelevision kautta tavoittaa sellaisia kohderyhmiä, esimerkiksi nuoria, joita on muuten hankala tavoittaa, sanoo Omnicom Media Groupin Sami Kankkunen.

LISÄKSI

• Esa Rautalinko: Honka on maailmanluokan luksusbrändi

• Palveludesign on kuuma aihe

• Markkinointi kaipaa isompia korvia

• Sponsorointiyhteistyö: Luovuutta, innovatiivisuutta ja rahalle vastinetta

• Elovena on tänään suositumpi kuin koskaan

• TOINEN näkökulma: Pilviyritys: yhteisöllisen organisoitumisen uusi media

• MAINOSTAJA kysyy: "Mikä ihmeen yhteiskuntavastuu?"

• MAINOSTAJAn lakiasiat: "Mihin hintaan myyn liikesalaisuutemme ja tekijänoikeutemme Facebookissa?"

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• Kolumni: MAINOSTAJAn kolumni "Mistä brändisi keskustelee tällä viikolla?"

MAINOSTAJA  2/2010
4.5.2010

Sosiaalinen media on ottanut paikkansa markkinointiviestinnän keinovalikoimassa. Toinen asia on, millä tavalla se taipuu yritysten käyttöön. MAINOSTAJA selvitti viiden mainostajan – Tikkurila, Leaf, Fazer, Itella ja Tallink Silja – toimenpiteitä ja tuloksia sosiaalisessa mediassa. 

Sosiaalisen median soveltamisessa tulevat usein eteen mikrotason nopean strategian päätökset. Kokeillaan ratkaisuja ja nähdään, mitkä niistä toimivat tai eivät toimi. Mediatoimisto Toinen Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Antti Järvinen peräänkuuluttaa analyyttistä lähestymistä: "Yrityksen kannalta sosiaalisen median pitää palvella liiketoiminnan tavoitteita." 

Blogi on yritysviestinnän tuleva kotipesä

Yritysblogilla voisi luoda markkinoita, johtaa omia joukkoja, välittää visioita ja saada sidosryhmät kiinnostumaan yrityksestä. Miksi niitä ei sitten ole enempää? ”Yritysjohtajat vetoavat aikapulaan, mutta olisiko niin, että heillä ei ole rahkeita”, kysyy MTL Viestintätoimistojen puheenjohtaja Christina Forsgård.  ”Sosiaalisen median myötä olemme tulleet verkkoviestinnän kolmanteen evoluutiovaiheeseen, jonka piirteitä ovat läpinäkyvyys ja jatkuva vuorovaikutus.” 

Neste Oilin viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja Osmo Kammonen pitää tärkeänä myös perinteistä tiedottamista: ”Verkon kautta ei pysty luomaan toimittajaan henkilökohtaista suhdetta eikä saa rakennettua luottamusta, johon mediasuhteet perustuvat."

Suomi-brändin tavoitteena top 10

Maabrändin rakentamiseen sukeltanut Marco Mäkinen uskoo Suomen nousevan maailman kymmenen vahvimman maabrändin joukkoon. Sen jälkeen meidän ei tarvitsisi murehtia eläkepommista tai BKT:n laskusta. "Taloushistoriassamme on ollut kaaria. Viimeisin nousu alkoi edellisestä lamasta ja teki meistä vauraampia kuin olisimme voineet ennustaa. Nyt meidän pitäisi uskaltaa ottaa seuraava harppaus, jotta meistä tulisi todella merkittävä maa", sanoo Mäkinen, joka vieraili maaliskuussa Mainostajien Liiton brändityöryhmän vieraana.

LISÄKSI

• Teija Andersen, Fazer: sisältö ratkaisee

• AdProfit -kilpailun voittajat: ymmärrys lähtee kentältä

• Markkinatutkimuksen valoisammat näkymät 

• Mittaritutkimus myös radiolle?

• Standardi brändin arvonmääritykseen

• TOINEN näkökulma: Saisiko alkoholia mainostaa?

• Tuotesijoittelu tietokonepeleissä

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• Kolumni: Laiska kuluttaja <3 netti

MAINOSTAJA  1/2010
15.2.2010

Mainosbarometri 2010:Tilanne normalisoituu vihdoin

Vuoden 2009 Mainosbarometrin mukaan puolet mainostajista aikoi karsia markkinointiviestinnän panostuksiaan. Ja toden totta, mainoskakku pieneni viime vuonna viidenneksellä. Nyt Mainosbarometri lupaa, että pahimmasta on selvitty ja että markkinointiviestintään uskalletaan jälleen satsata. Viime vuosi oli melko myrskyisä ainakin makrotason mittareitten valossa. Mutta miltä todellisuus näytti ruohonjuuritasolla? Kysyimme median, mediatoimiston ja mainostajayrityksen edustajilta, miten vuoteen 2009 lähdettiin, kuinka kävi ja miltä tilanne näyttää nyt.

Mainostoimistot sopeutuivat karsimalla

Kun talous sukeltaa ja kysyntä hyytyy, yritykset leikkaavat ensimmäiseksi markkinoinnista. Mainosbudjetit ovat helpompi ja ”hyväksyttävämpi” kohde kuin henkilöstön lomautukset tai irtisanomiset. Eikä niiden vaikutus lyhyellä tähtäimellä ole dramaattinen. Paitsi mainostoimistoille, joihin – mediatalojen ohella – mainostajien leikkaukset suoraan iskevät. Siellä yyteet, irtisanomiset ja kannattavuusongelmat ovatkin olleet arkipäivää. – Mainostoimistojen myyntikate putosi vuonna 2009 arviolta 15–20 prosenttia ja alalla työskentelevien henkilöiden määrä väheni jopa neljänneksellä, sanoo Jussi Liimatainen, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton MTL:n varapuheenjohtaja. Vaikka taantuma on kurittanut kovalla kädellä mainosalaa, toimistot ovat sopeutuneet kutistuneisiin tileihin joustamalla hinnoissa ja henkilöstön
määrässä. Mainostajien toiveena olisi vielä suurempi avoimuus laskutuksessa.

Laadullisen tutkimuksen kaupallinen hyödyntäminen

Kvalitatiivisella markkinatutkimuksella saadaan tietoa kuluttajien tarpeista, motiiveista ja tunteista. ”Pehmeän” tiedon kaupallinen hyödyntäminen on Suomessa kuitenkin vielä lapsenkengissä, väittää Nero Partnersin partneri Pia Solatie. Fonectassa päätösten on perustuttava faktoihin mutu-tuntuman sijaan. Yhtiö hyödyntää laadullista markkinatutkimusta laaja-alaisesti, ja vaatii siltä aina suoran kytköksen liiketoimintaan.– Lähden työssäni siitä, että kaikille tutkimuspanostuksillemme on saatava tuottoa, kertoo Fonectan tutkimuspäällikkö Susanna Posti.

LISÄKSI

• Kiinteistömaailma teki historiansa parhaan tuloksen

• Painotyön ostamisen tuska ja riemu

• Elina Melgin, Procom: Johtaminen on viestintää

• Tapahtumat johdattavat asiakkaan luoksesi

• UPM:n aarnikotka lentää nykyaikaan

• MAINOSTAJA kysyy: Miten brändeistä pidetään huolta

• TOINEN näkökulma: Mainonnan tihutyöläiset

• MAINOSTAJAn lakiasiat: Evästeet: hyvä renki...

• MAINOSTAJAn maailmanpyörä

• MAINOSTAJAn kolumni: 13 ohjetta myynnin aktivoimiseen

Pelkkä internetmarkkinoinnin mittaaminen ei riitä, vaan sen pitää johtaa toiminnan parantamiseen. Optimointi voi jopa tuplata markkinoinnista saatavan hyödyn. 
– Verkko nähdään edelleen projektityyppisenä liiketoimintana. Kuvitellaan, että kun sivusto heitetään liveksi, se on valmis ja voidaan ryhtyä tekemään muuta, kritisoi Leevi Kokko, lokakuussa hakutietoyhtiö Fonectaan siirtynyt alan ammattilainen.

Tulevaisuuden kauppa on monikanavainen

Verkkokaupan kasvaessa kilpailu kiristyy ja myös kansainvälistyy. Kuluttajille on tarjolla paljon vaihtoehtoisia kanavia tutkia, vertailla ja ostaa tuotteita. Kaikki palvelut pyritään siirtämään verkkoon. Smilehouse Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Hallavo uskoo kuitenkin, että vastapainoksi syntyy myös henkilökohtaista palvelua painottavia konsepteja, tosin muita kalliimpia. Se on samalla yksi tapa segmentoida asiakkaita. – Verkkokauppa sen enempää kuin monikanavaisuuskaan ei ole itseisarvo. Jokaisen yrityksen on arvioitava, mitkä myyntikanavat tukevat heidän omien asiakkaidensa tarpeita ja toiveita, ja miten näiden myyntikanavien roolit eroavat toisistaan.

Markkinoinnista hallituskysymys

Markkinointi on pilkottu pieniin operatiivisiin toimintoihin, joita harvan yrityksen hallitus näkee tärkeinä. Menestys saattaa kuitenkin löytyä sieltä, ehdottaa aiheesta kirjan kirjoittanut hallitusammattilainen Leena Paananen. – Vaikka hallinto ja valvonta ovat hallituksen perustehtäviä, kaikki jäsenet eivät voi olla niitä, joiden paras osaaminen on hallintoa ja juridiikkaa. On omistajien intressissä saada hallituksiin laaja-alaisia markkinoinnin osaajia, sillä markkinointihan vastaa yrityksen tulopuolesta, ylärivistä. Sen kasvattamisessa voi tarvita tukea ja arvostusta.

LISÄKSI

● Blue 1 - hullunhalpa haastaja

● Ruotsalaiset markkinoijat Suomessa

● Uusi vuosi, uudet mediasopimukset

● Mainostajat opiskelevat digimaailmaa

● Tutkittu tieto ja ripaus intuitiota

● Sinebrychoff - perinteisen ketterä

● Mobiilisovellusten hyödyntäminen

● Tekijänoikeuksien varmistaminen kilpailutuksessa

● Kemira: Kirkas viesti vedestä

● Käyttäjätieto on yhteisöpalvelun ydinbisnes

● Sisältöyhteistyö tekee blogeista markkinointikanavan

● Nyt on otollinen aika käydä hyökkäykseen

● Taantuman tappajat

● Miltä näyttää mediamyynnin syksy?

● Median ostaminen murroksessa

● Viestien kohdistaminen verkossa

● Nuori ei halua sohvaperunaksi

● Seniori haluaa kuluttaa

● Markkinoijan on tunnettava kuluttajan pulssi

● MAINOSTAJA kysyy: Tulevaisuuden kuluttaja on yksilö

● MAINOSTAJAn lakiasiat: Sopimuksen tekemisen vaikea taito

● TOINEN näkökulma: Yhteiskuntaviestintä laahaa

● MAINOSTAJAn maailmanpyörä: Fokusoi nykyasiakkaisiin

● MAINOSTAJAn kolumni: Yrityksen aivopuoliskoilla on asiaa

● Lumene – arjen luksusta (Tapio Pajuharju)

● Vastuu on bisneksen elinehto

● Viisas viestintä vaikuttaa mediassa

● Kaikki irti mediabudjetista

● Internet – Suuri Lupaus

● Verkkopohjaiset asiakasyhteisöt

● Sponsoroinnissa ei jaeta pikavoittoja

● Ruukki-brändillä rakennetaan asiakastyytyväisyyttä

● MAINOSTAJA kysyy: Aalto-yliopiston Media Factory on verkosto

● MAINOSTAJAn lakiasiat: Pakkausten eri suojamuodot

● TOINEN näkökulma  Jari Parantainen: Täydellinen on tosikko. Tosikko on taukki.

● MAINOSTAJAn maailmanpyörä

● MAINOSTAJAn kolumni  Leena Brandt: Missä pihvi?