Suomalaisen mainonnan historia

LEHDISTÖKUVAT (20 kpl)

Tallenna iso kuva koneellesi klikkaamalla  osoittamalla LATAA KUVA, valitse hiiren oikealla näppäimellä komento tallenna kohde nimellä.. Kuvan lataaminen suoraan linkistä avaa pienen jpg-näyttökuvan - tallennusmuodoksi voidaan valita .tif). Kuvaformaatti 300 dpi tiff (cmyk).

Jos kuvan tiedostokoko on liian pieni, ota yhteyttä Janne Häivälä / Mainostajien Liitto, puh. (09) 6860 8414. 

1/20    Sivu 12

Metsä- ja metalliteollisuus menestyivät Suomen suuriruhtinaskunnassa. F. Tilgmanin kirjapainossa tehty taidokas Billnäsin tehtaiden myyntiluettelo oli suunnattu myös emämaan markkinoille.

LATAA KUVA
| 4,1 Mt |

2/20   Sivu 32

Kaasu ja sähkö yleistyivät kaupunkikodeissa 1900-luvun alussa. Helsingin kaasulaitoksen naiset esittelevät uutta iskulausetta. Kuv. Arthur Faltin, Museoviraston kuva-arkisto.

LATAA KUVA
| 3,9 Mt |

3/20   Sivu 37

Helsingissä toimi 1914-16 kolmen nuoren taiteilijan, Topi Vikstedtin, Bruno Tuukkasen ja Harry Röneholmin, mainospiirtämö De Tre. Vikstedtin piirros Valiolle julkaistiin Tuulispää-pilalehdessä 1915.

LATAA KUVA
| 5,4 Mt |

4/20   Sivu 15

Suomen Kuvalehti julkaisi 1928 erityisen mainosnumeron, jonka kansi oli sommiteltu uuden ajan henkeen. Lehti lanseerasi suomen kieleen E. A. Saarimaan keksimän uudissanan "mainos".

LATAA KUVA
| 4,1 Mt |

5/20   Sivu 44-45

Itsenäisyyden ajan alkupuolella Helsingin katukuvassa näkyvät kyltit olivat usein K.R. Hirvikallion ja A. Järven maalaamoiden käsialaa. Autokilpailuiden lähtötunnelmia rautatieaseman edessä 1920-luvun alussa. Kuv. J. Lindh, Museoviraston kuva-arkisto.

LATAA KUVA
| 3,8 Mt |

6/20   Sivu 54

Alexander Tawitz piirsi Attilan kenkätehtaan mainoksia. Aika ihaili suurteollisuutta ja sarjavalmistusta. Suomen Kuvalehti 1924.

LATAA KUVA
| 3,8 Mt |

7/20   Sivu 57

Tunnetut taiteilijat ovat lainanneet nimensä ja kasvonsa eri tuotteille 1920-luvulta lähtien. Komedienne Kirsti Suonio mainosti Herosan-hedelmäsuolaa omana lomajuomanaan. Suomen Kuvalehti 1926.

LATAA KUVA
| 4,1 Mt |

8/20   Sivu 65

Mainostoimisto Erva-Latvalan legendaarinen Saimaa-tupakan ilmoitussarja 1930-luvulla perustui omaperäisiin ajankohtaisteksteihin.

LATAA KUVA
| 3,9 Mt |

9/20   Sivu 85

Auto on koko ikänsä edustanut mainoksissa uutta aikaa - ja miehisiä asenteita. Suomen Kuvalehti 1928.

LATAA KUVA
| 4,1 Mt |

10/20   Sivu 86

Viipurin tupakka käytti 1920-30-luvuilla kielipolitiikkaa mainosaseena: "puhun suomea, poltan Kerhoa." Hakkapeliitta 1932.

LATAA KUVA
| 4,1 Mt |

11/20   Sivu 93

Kirjailija ja mainosmies Olavi Paavolainen ihasteli Pietisen sohvamainoksen avointa erotiikkaa. Kansalle sohvan ansiot olivat metallijousissa ja luteettomuudessa. Kansan Kuvalehti 1928.

LATAA KUVA
| 3,9 Mt |

12/20   Sivu 107

Erkki J. Paavilaisen kuvaama jatkosodan jermu ei propagandamiesten mielestä sopinut TK-kuvaksi, mutta mainontaan ei sensuuri yltänyt. Suomen Kuvalehti 1942.

LATAA KUVA

| 4,1 Mt |

13/20   Sivu 119

Sodan satuttama lapsi kuuluu mainosten peruskuvastoon. Kuv. Heikki Aho, Suomen Kuvalehti 1942.

LATAA KUVA

| 3,9 Mt |

14/20   Sivu 122

Vaasan leivän mainossarjan riimejä luettiin lapsille 1920-luvun alusta lähtien. Suomen Kuvalehti 1942.

LATAA KUVA

| 3,8 Mt |

15/20   Sivu 134

Mainoskortti 1950-luvulta kertoo kaupan muutoksesta. Irtomaito ja -kerma vaihtuivat pakatuiksi merkkituotteiksi. Suomen valokuvataiteen museo.

LATAA KUVA

| 3,9 Mt |

16/20   Sivu 171

1950-luvun mainoskuvissa haltioiduttiin tuotteesta. Sunilin kapiokirstu henkii maaseudun nostalgiaa. Matti A. Pitkänen valokuvasi myös monet muut mieleenpainuneet mainosten sarjat. Suomen valokuvataiteen museo.

LATAA KUVA

| 3,9 Mt |

17/20   Sivu 191

P-O Nyström oli 1950-luvun julistemestareita. Palkittu Kipsonit-juliste sisältää ajalle ominaista huumoria ja elämäniloa. Lahden julistemuseo.

LATAA KUVA

| 3,8 Mt |

18/20   Sivu 192

Björn Landström oli 1950-luvulla graafikoiden ja kuvittajien esikuva Suomessa ja Pohjoismaissa. Hänen tuotannossaan tuntuvat vaikutteet vanhoilta laatukuvamaalareilta saakka. Suomen Kuvalehti 1951.

LATAA KUVA

| 4,3 Mt |

19/20   Sivu 204

Valokuvamaiset kotielämän kohtaukset toteutettiin vielä 1950-luvulla usein piirtäen. Erkki Mattson, Viikkosanomat 1953.

LATAA KUVA

| 3,8 Mt |

 

20/20   Sivu 160

Mainonnan kieli alkoi tavoitella 1960-luvun lopulla arkirealismia ja puheenomaisia sävyjä. Myös yritysmainontaan haettiin osallistuvuutta. Eero Kinnusen ja Rauno Ruotsinsalon mainosta Amer-tupakalle pidettiin aikanaan käänteentekevänä.

LATAA KUVA

| 4,3 Mt |

Mainostajien Liitto

ml@mainostajat.fi

Puh. (09) 686 0840, fax 6860 8420