Mainosbarometri 2002

16.1.2002

MAINOSTAJAT YHÄ OPTIMISTISIA 

Mainostajien Liiton tuore Mainosbarometri 2002 sisältää positiivisempia näkymiä markkinointiviestinnän kehityksestä kuin elokuussa 2001 tehty edellinen vastaava tutkimus. Mainostajat uskovat lähitulevaisuudessa mediamainontaan. Muiden menekinedistämiskeinojen käyttö on vähenemässä. Medioiden käytössä merkittävin muutos on kiinnostuksen kasvu aikakauslehtimainontaan. - Mainostajat ovat selkeyttäneet markkinointisuunnitelmiaan, ja kustannustehokkuusajattelu korostuu entistä enemmän, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Teollisuuden usko markkinointiviestintään on kasvussa. Tällä alalla arvioidaan mainostoimistojen, mediatoimistojen ja markkinatutkimustoimistojen käyttöä lisättävän huomattavasti muita toimialoja enemmän.

Mainostajien Liitto kysyi jäsenyritystensä markkinointiviestinnän näkymiä kuluvalle vuodelle jälleen joulukuussa. Elokuussa tehtyyn Mainosbarometriin verrattuna mainostajien suunnitelmat vuodelle 2002 ovat nyt selkeytyneet: sekä panostuksiaan lisääviä että niitä vähentäviä on enemmän, mutta saldoluvuksi muodostuu kuitenkin korkeampi + 9. Saldoluku saadaan vähentämällä markkinointiviestintänsä panostuksia kasvattavien mainostajien prosenttiosuudesta (35%) niitä vähentävien osuus (26%). Toimialoista erityisesti kauppa aikoo kasvattaa kokonaispanostuksiaan, mikä on selvä muutos elokuun tilanteesta. Myös teollisuus suunnittelee edelleen kasvavia budjetteja, kun sen sijaan palvelualan saldo näyttää synkemmältä kuin alkusyksyllä. Mainontabudjettinsa kasvuksi vastaajat arvioivat noin 16 prosenttia. Budjettiaan pienentävät aikovat puolestaan supistaa noin 20 prosenttia.

Kiinnostus aikakauslehtiin kasvanut

Mediaryhmittäin tarkasteltuna Mainosbarometrissa suurin muutos elokuusta on tapahtunut aikakauslehtimainonnan suunnitelmissa: Saldoluku on kääntynyt positiiviseksi ja on nyt 17. Sanomalehtimainontaa ollaan vähentämässä kuten elokuussa ennustettiin. 

Perinteisistä medioista pintansa ovat pitäneet radio sekä ulko- ja liikennemainonta. Niiden lisäksi myös televisio- ja elokuvamainonnan näkymät ovat valoisat. Mobiili- ja sähköpostimainonnan käyttöä aiotaan lisätä vuonna 2002.

Erityisesti osoitteelliseen suoramainontaan uskotaan edelleen. Markkinointiviestinnän panostukset näyttävät suuntautuvan pitkälti mediamainontaan, muista toimenpiteistä vain myymälämainontaa kasvatetaan. Hakemistojen, sponsoroinnin, mainos- ja liikelahjojen sekä messujen saldot ovat aikaisempaa negatiivisempia.

Mediaryhmien muutokset (saldoluvut) 2002  

 

SALDO 2002
kysytty joulukuussa 2001
SALDO 2002
kysytty elokuussa 
2001

SANOMALEHTIMAINONTA 

-18 -23 

Päivälehdet  

-17 -11

Ilmaisjakelulehdet 

-9 -20 

AIKAKAUSLEHTIMAINONTA 

17 -7 

Yleis-, naisten, harrastelehdet 

13 -3 

Ammattilehdet 

-3 -15 

Asiakaslehdet 

-17 14 

TELEVISIOMAINONTA 

22 10 

RADIOMAINONTA 

15 18 

ELOKUVAMAINONTA 

22 18 

ULKO- JA LIIKENNEMAINONTA 

11 16 

INTERNET-MAINONTA 

23 26 

SÄHKÖPOSTIMAINONTA

47  ---

INTERAKTIIVINEN TV-MAINONTA 

27 47 

MOBIILIMAINONTA 

38 15

 

 

SUORAMAINONTA 

29 35 

Osoitteellinen suoramainonta 

38 52 

Osoitteeton suoramainonta 

-33 11 

MUU KUIN MEDIAMAINONTA 

-20

Hakemistot 

-47 -25 

Messut/näyttelyt

-15  -6 

Sponsorointi 

-39 -6 

Tapahtumamarkkinointi 

-1 21 

Myymälä- ja palvelupistemainonta 

35 25 

Mainos- ja liikelahjat 

-37 -20 

Mainos- ja mediatoimistojen käyttöä lisätään

Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä mainos- ja mediatoimistojen käyttöä aiotaan lisätä Mainosbarometrin mukaan. Uusmediayritykset ovat nousseet takaisin mainostajia kiinnostavien yhteistyökumppaneiden joukkoon. Viestintätoimistojen näkymät vaikuttavat melkoisesti heikommilta kuin vielä elokuussa. Erityisesti teollisuus näyttää kasvattavan muita aloja enemmän ulkopuolisten markkinointiviestintäpalvelujen käyttöä.

Kysyntänäkymissä lievää heikentymistä

Noin puolet tutkimukseen osallistuneista Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä arvioi kysyntänsä kasvavan vuonna 2002. Vähenevään kysyntään omalla toimialallaan uskoi 20 prosenttia, kun vastaava luku vielä elokuussa oli vain viisi prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna näkymät kuitenkin eroavat. Kauppa ja teollisuus odottavat parempaa kysyntää, sen sijaan palveluyrityksistä lähes 40 prosenttia arvioi kysynnän laimenevan.


------------------
Mainostajien Liiton joulukuussa 2001 tekemään kyselyyn vastasi 127 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat lähes 327 miljoonaa euroa (kaksi miljardia markkaa). Vastaajista teollisuutta edusti 32%, kauppaa 27%, palvelualoja 37% ja moniala- tai muita yrityksiä 5%.

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (yli 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisrahamäärästä Suomessa.

Lisätiedot: Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
puh. (09) 6860 8417, 040 5080607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi