21.9.2001

MAINOSTOIMISTOSOPIMUKSET PERUSTUVAT LUOTTAMUKSEEN

 Aikaveloitus pitää pintansa suosituimpana palkkiotapana mainostajien ja heidän mainostoimistojensa välisessä yhteistyössä. Toimistojen keskituntihinnoissa näkyy hienoista nousua, sen sijaan mainostajille hyvitettävät alennukset ovat säilyneet lähes ennallaan. - Suomessa ei ole herätty seuraamaan mainostoimistojen kannattavuutta, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Vain harva tarkastaa asiakkuuttansa koskevat hyvitettävät alennukset tai muut kirjanpitotiedot. Myös kirjallisten mainostoimistosopimusten määrä on alhainen kansainvälisesti verrattuna.

Aikaveloitus edelleen käytetyin palkkiointitapa 

Noin puolella vastanneista mainostajista oli käytössään aikaveloitussopimus mainostoimistonsa kanssa. Seuraavaksi eniten käytetty veloitusperuste oli kokonaispalkkiosopimus, jota ilmoitti soveltavansa lähes kolmannes vastanneista. Tämän palkkiotavan suosio näyttää kuitenkin laskeneen viime vuodesta. Käytössä on myös edelleen erilaisia palkkiointitapojen yhdistelmiä. Tähän tutkimukseen vastanneista yksi prosentti ilmoitti käyttävänsä tulokseen perustuvaa laskutusta edes osana toimistosopimustaan. Kansainväliset trendit tulospalkkioinnin muodossa eivät näy tutkimuksessa mainostoimistoyhteistyöstä.

KÄYTÖSSÄ OLEVAT VELOITUSTYYPIT

Keskituntihinnoissa nousua

Mainostajien mainostoimistoille maksamat keskituntihinnat ovat nousseet noin 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta tutkimuksesta. Silloin muutos vuotta aikaisempaan tilanteeseen oli -4 prosenttia. Suurimmat nousut tänä vuonna ovat johdon, yhteysihmisten ja erityisesti mediapalvelun tuntihinnoissa. Lievästi ovat laskeneet copyn, AD:n ja trafiikin tuntihinnat.

MAINOSTOIMISTOJEN KESKITUNTIHINNAT 2001 (mk)

Mainostoimistoyhteistyö perustuu "herrasmiessopimuksiin"

Mainostajien Liitto kysyi tänä vuonna jäseniltään entistä tarkemmin mainostoimistoyhteistyön strukturoituneisuutta. Vain hieman alle puolet ilmoitti tehneensä toimistonsa kanssa kirjallisen yhteistyösopimuksen. Tämä on kansainvälisesti katsottuna edelleen alhaisella tasolla. Yritykset eroavat kuitenkin selvästi mainosbudjetin koon mukaan: Mitä suurempi budjetti, sitä tärkeämpää on ollut sopia kirjallisesti toimistoyhteistyöstä. Esimerkiksi jo yli 20 miljoonan markan mainosbudjettia käyttävistä 85 prosentilla on kirjallinen sopimus.

Sama suuntaus on nähtävissä, kun tutkimuksessa kysyttiin, arvioiko yritys mainostoimistoyhteistyötään kirjallisesti. Noin joka kymmenes yritys punnitsee yhteistyötään kirjallisen mallin mukaan. Suurimmista budjeteista vastaavat erottuvat tässäkin suhteessa, yli kolmannes ilmoittaa hyödyntävänsä kirjallista arviointilomaketta.

Tämänvuotisessa tutkimuksessa selvitettiin myös tekijänoikeusasioita. Vastaajista noin 80 prosenttia ilmoitti ostavansa tekijänoikeudet mainostoimistolta kokonaan ja 72 prosenttia alihankkijalta kokonaan.

Mainostajalle hyvitettävät alennukset lähes ennallaan

Tutkimuksessa kysyttiin, mitä alennuksia mainostajalle hyvitetään, kun se ostaa markkinointiviestintänsä mainos- tai mediatoimiston kautta. Lähes kaikki, 95 prosenttia, saavat hyväkseen mainostoimistoalennuksen. Myös suurasiakas- ja vuosialennus annetaan eteenpäin yli puolelle vastaajista. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta, ainoastaan mahdolliset kausialennukset saa itselleen useampi mainostaja kuin viime vuonna. Huomattavaa kuitenkin on, että 90-luvun loppuun verrattuna alennuksia hyvitetään jonkin verran vähemmän mainostajalle.

Suomessa yritykset eivät vielä ole heränneet maailmalla yleistyvään tapaan seurata oman mainostoimistonsa taloutta. Vain seitsemän prosenttia Mainostajien Liiton kyselyyn vastanneista tiesi, millaisen katteen mainostoimisto saa mainostajan tilistä. Suunnilleen yhtä suuri joukko ilmoitti, että heidän asiakkuuttansa koskevat mainostoimiston kirjanpitotiedot tarkastetaan.

Mainostajien mediaostot suurimmaksi osaksi toimistojen kautta

Mediaostoehdot muuttuivat vuonna 1998 kilpailuviraston päätöksellä siten, että etuja ja alennuksia myönnettäessä kaikkia asiakkaita, myös suoraan ostavia mainostajia on kohdeltava tasapuolisesti. Tänä vuonna Mainostajien Liiton tutkimuksessa kysyttiin, kuinka suuren osuuden kaikista mediaostoistaan mainostajat ostavat suoraan. Vastanneista 69 % ostaa 0-25% mediatilaa suoraan mainosvälineiltä eli mediaostoista valtaosa ohjautuu edelleen mainos- tai mediatoimistojen kautta. Eniten mediatilaa suoraan ostavat pienempien mainosbudjettien haltijat sekä palvelualan yritykset. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös keskimääräistä mediatoimistolle maksettua palvelupalkkioprosenttia. Lievä enemmistö maksoi palvelupalkkion bruttosummasta. Keskimäärin palvelupalkkion suuruus oli brutosta 3,1 prosenttia ja netosta 4,4 prosenttia. 

Mainostoimistojen kilpailuttaminen 

Mainostajista 40 prosenttia oli kilpailuttanut mainostoimistoja viimeisen vuoden aikana. Eniten kilpailuttajia oli suurimpien mainosbudjettien yrityksissä. Toimistokilpailuja järjestäneistä noin viidesosa maksoi osallistuneille korvauksen kilpailutöistä.
--------------------
Mainostajien Liiton kyselyyn mainostoimistosuhteista ja tuntihinnoista vastasi kesä-elokuussa 108 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 1,5 miljardia markkaa. Vastaajista teollisuutta edusti 41%, kauppaa 32%, palvelualoja 16% ja moniala- tai muita yrityksiä 11%.

Lisätiedot: Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
puh. (09) 6860 8417 ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi 
www.mainostajat.fi

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (yli 400) edustavat kauppaa, teollisuutta palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaismarkkamäärästä Suomessa.