27.11.2003

MAINOSTAJIEN JA TOIMISTOJEN VÄLINEN ALENNUSKÄYTÄNTÖ ON EPÄYHTENÄISTÄ

Mainostajien Liiton perusteellisesti uudistettu toimistosuhteet-tutkimus selvitti liiton jäsenyritysten yhteistyötä mainos- ja mediatoimistojen kanssa, palkkiotapoja ja mainonnan palveluyritysten käyttöä. Erityisesti mediatoimistot olivat tarkemman selvityksen kohteena. Noin puolet mainostajista maksaa mediatoimiston palvelupalkkion median bruttohinnan perusteella. Mainostajien mainostoimistoille maksamat keskituntihinnat ovat laskeneet hieman. Mainostoimistot hyvittävät mediatoimistoja vähemmän alennuksia mainostajille.
– Toimistojen tulisikin kertoa enemmän laskutusperusteista mainostajille. Laskutuksen läpinäkyvyyden kannalta olisi selkeintä, että toimistot saisivat kaikki korvauksensa yksinomaan mainostajilta, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. 

Alennusten välittäminen vaihtelevaa

Toimistosuhteet-tutkimuksessa selvitettiin mainostajien näkemys siitä, miten mainos- ja mediatoimistot hyvittävät alihankkijoiden ja medioiden myöntämiä alennuksia mainostajalle. Kun ostetaan alihankintaa, esimerkiksi painopalveluja tai mainosfilmituotantoa mainostoimiston kautta, useimmiten mainostajalle välitetään suurasiakas- ja vuosialennukset. Mediaostoissa valtaosa media-/mainostoimisto- ja suurasiakasalennuksista siirretään mainostajalle.

MAINOSTOIMISTON MAINOSTAJALLE HYVITTÄMÄT ALENNUKSET 

MEDIATOIMISTON MAINOSTAJALLE HYVITTÄMÄT ALENNUKSET 

Mainostoimiston yleisin palkkioperuste on aikaveloitus 

Mainostoimistoyhteistyö perustuu kirjalliseen sopimukseen 58 prosentilla vastaajista, mikä on sama kuin vuotta aiemmin. Mainostoimiston pääsääntöisenä palkkioperusteena mainittiin useimmin aikaveloitus, jota käyttää 44 prosenttia vastaajista. Kolmanneksen sopimus perustuu kiinteään palkkioon. Aikaveloituksen ja palvelupalkkion yhdistelmä on joka kymmenennellä ja palvelupalkkio kahdella prosentilla vastaajista. Muun perusteen mainitsi noin joka kymmenes – useimmiten kyseessä tällöin oli toimeksiantokohtainen, erikseen sovittu projektikorvaus.

Tulospalkkiointi ei näytä yleistyvän Suomessa. Osana mainostoimiston palkkiointijärjestelmää sitä käyttää vain viisi prosenttia vastaajista, mikä on sama luku kuin vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa. Suuret mainostajat ovat olleet ensimmäisiä kokeilijoita.

Keskituntihinta mainostoimistoissa viimevuotista alempi 

Aikaveloituksen perusteella maksavilta mainostajilta kysyttiin mainostoimiston tuntihintoja. Keskituntihinnaksi muodostuu 114 euroa, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin näiden toimintojen osalta vuotta aiemmin. Copyn, ad:n ja yhteysihmisen työn hinnat ovat hieman nousseet, kun taas muiden toimintojen hinnoissa näkyy laskua. Tämänvuotisessa tutkimuksessa ensimmäistä kertaa kysytyn tuotantopalvelun keskimääräinen tuntihinta on 94 euroa.

MAINOSTOIMISTOJEN TUNTIHINNAT (euroa, ei sis. arvonlisäveroa)

Mediatoimistoyhteistyöstä sovitaan kirjallisesti ja laskutetaan palvelupalkkiolla

Mainostajien Liiton tutkimukseen vastanneista 74 prosenttia käyttää mediatoimistoa. Pienempien mainosbudjettien yrityksissä käyttö on vähäisempää. Toimialoittain tarkasteltuna erot eivät ole kovin suuria, mutta kaupan alalla mediatoimistopalveluja ostetaan hieman enemmän. Mediatoimistoyhteistyöstä on useimmiten (82%) sovittu kirjallisella sopimuksella. 

Mediatoimistojen ylivoimaisesti yleisin laskutusperuste on palvelupalkkio, jota käyttää 96 prosenttia vastanneista. Lähes joka toisella vastaajalla palkkion suuruus lasketaan bruttoperusteisesti median listahinnan pohjalta. Nettosummasta laskettua palvelupalkkiota käyttää 29 prosenttia ja "nettonettoa" 20 prosenttia. Palvelupalkkio sisältää mediaostamisen lisäksi noin 82 prosentilla myös mediasuunnittelun. Noin puolella vastaajista palvelupalkkioon sisältyi näiden lisäksi mediastrategioiden suunnittelu ja 13 prosentilla tutkimuspalvelut.

Mainostajat ostavat enemmän markkinointiviestinnän palveluja

Tutkimuksessa selvitettiin ulkopuolisten markkinointiviestinnän palvelujen ostoaikeet vuonna 2004. Mainostajat suhtautuvat varsin positiivisesti ensi vuoden näkymiin ja uskovat lisäävänsä ostojaan palveluyrityksiltä. Eniten kasvua on suuntautumassa viestintätoimistoille (saldoluku+26), digitaalisen viestinnän yrityksille (+20), markkinatutkimus- (+19) ja mainostoimistoille (+15) . Aivan yhtä valoisat näkymät eivät ole tele- ja tapahtumamarkkinoinnin toimistoille tai design management -toimistoille.

Saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien osuudesta panostuksiaan vähentävien osuus. Vastaukset on painotettu mainosbudjeteilla. Luku ei kerro euromääräisestä muutoksesta..

--------------------
Mainostajien Liiton kyselyyn mainos- ja mediatoimistosuhteista vastasi syys-lokakuussa 2003 125 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut mediamainonnan budjetit ovat 275 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edustaa 47%, kauppaa 41%, palvelualoja 26% ja moniala- tai muita yrityksiä 11%.

Lisätiedot: Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
puh. (09) 6860 8417, 040 5080607 ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi 

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (yli 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisrahamäärästä Suomessa.